Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa Itävaltaa piinasi rankkasateet, jonka vuoksi Tonavan pinta nousi pelkästään Linzissä 9,5metriä. Neljä päivää saapumiseni jälkeen veden pinta oli vielä useita metrejä liian korkealla, mutta kadut olivat jo niin sanotusti voiton puolella. Panoraama kuvista ensinmäinen on otettu silloin tulvien aikaan, kuvattuna Wieniin päin eli itään. Jälkinmäinen on tänään otettu kuva Passauhin päin.
Linz on vanha kaupunki (historian oppituntia en ala pitämään) ja täällä on kesäkautena hyvinkin normaalia nähdä jopa viikottain ihmisiä pukeutuneena Itävallan kansallispukuun. Suurin osa keskustasta on vanhaa kaupunkia, vasta kauempana Linzissä on modernimpaa arkkitehtuuria.
Erityisiin paikkoihin kuten Ars Electronicaan, Botanischer Garteniin, Donauradwegiin yms. voidaan palata myöhemmin.
Melkein kahden viikon sairastelun jälkeen raahasin viimein luuni ulos, kun täälläkin on ilmat ollut suotuisammat. Viime viikon tappohelteet (joka päivä 30-35 astetta, suoraa auringonpaistetta) on nyt helpottanut, joten lastenkin kanssa ollaan vietetty paljon aikaa ulkona.
Kahden viikon loma alkaa ensi keskiviikkona ja suunnitelmat muuttui viime sunnuntaina. Ensin tarkoituksena oli tehdä Itävalta-roadtrip, mutta erittäin impulsiivisena ihmisenä sainkin ajatuksen, että meikä lähtee Suomeen. No, sattumoisin Finnairilla oli vielä sunnuntaina alennuksessa Wienin lennot, joten meno-paluu hinta oli vain 230e.
Ilmottautuminen kielikurssillekkaan ei mennyt niinkuin saduissa. Infon nainen ei ensinnäkään puhunut englanti, mutta olin valmistautunut ja osasin kertoa saksaksi haluavani ilmoittautua saksan kielen alkeiskurssille. Nainen ilmeisesti koitti selittää, että ilmottautuminen tulee hoitaa puhelimitse, koska on kesäloma, tai jotain sinnepäin. Vajaan parin minuutin puheesta ymmärsin kaksi sanaa, kohteliaasti vain esitin ymmärtäväni ja poistuessani kiitin kohteliaasti ja toivotin hyvää kesää.
Tässä ehkä tarpeeksi yhdelle tiistaille.

