Pyörä(t) mun eteenpäin mua vie

Mun työpäivät on noin 8 tuntia pitkiä, viitenä päivänä viikossa, joten vapaa-aikaa jää tosi reilusti. Perheellä oli tarjota mulle tosi hyvä polkupyörä, joten jo toisella viikolla kävin pyöräilemässä ympäri Linziä. Sen verran ujo pyöräilijä olen, että ajaminen autojen seassa tuntuu todella epämiellyttävältä, varsinkin kuin suurin osa autoilijoista ajaa kuin mielipuolet.

Olikohan kolmannella viikollani täällä löysin Donauradwegin eli Tonavan pyöräreitin. Kyseistä reittiä pitkin pääsee polkemaan Saksasta aina Mustallemerelle asti. Samaiselta reitiltä lähtee myös muita hyvin merkittyjä reittejä, ainakin Itävallassa.

Itse on tullut pyöräiltyä Linzistä Mauthauseniin, matkaa yhteensä noin 50km. Samalla reissulla piti käydä Mauthausen-Gusenin keskitysleirillä, mutta paikka oli tulvien siivoustöiden takia kiinni.

Toisen pyöräretken Linzin ulkopuolelle suoritin eilen. Kohteena oli Enns, Itävallan vanhin kaupunkin. Homma ei mennyt kuin Strömsössä ja kuva kertoo kaiken tarvittavan.

Viikolla tulee pyöräiltyä vain rantaa pitkin ilman suurempaa määränpäätä. Samalla koitan kerätä kilometrejä koko ajan vain lisää, jotta syyskuun lopussa onnistuisi retki Passauhin (Saksan puolella, matkaa noin 130km).